Radda meillä

Vanhapiikamme Radda (Vapours Inca Moonlight) tuli eilen meille viettämään hermo(romahdus)lomaa.

Keittiö = oma rauha. Muu maailma = EVVK.

Tämä narttu ei turhia seurustele. Maailma on NIIN nähty. Lenkillä suvaitaan kulkea samassa (väljässä) muodostelmassa muiden kanssa, mutta sisätiloissa on lajitovereiden turha näyttäytyä edes vahingossa ja osittain. Mielenrauha turvataan tukevalla koiraportti-koirahuopa-barrikadilla. Yöllä herätetään palvelusväki useampaan otteeseen muistuttamaan, missä nyt oltiinkaan ja miksi..

Lessi, Radda & Ameena keväällä 2004.

Ameena, Lessi ja Radda 2.7.2012.

Niin ne vuodet vierivät. Toisille vanhuus vaan tulee nopeammin ja näkyvämmin. Kontrastina koko ikänsä terveenä pysyneelle Lessille on Radda kärsinyt pienestä pitäen toistuvista korva- ja ihotulehduksista ja innostuipa joku lääkäri aikoinaan epäilemään Cushingin sydroomaakin. Lopulta testi ja käytäntö antoivat syytä uskoa, että oireita aiheuttavat ainakin pöly- ja varastopunkit, joten Radda on syönyt jo monen vuoden ajan pelkkää tuoretuokaa ja oli n. 1,5 vuotta kortisonilääkityksellä syöden myös useita antibioottikuureja.

Ei ihan vielä 12 v.

Stressi kuitenkin pahentaa oireita, joten tällä hetkellä Radda muistuttaa lähinnä patterin väliin juustosnacksien kanssa pudonnutta vihaista tiskirättiä - sekä hajultaan, että habitukseltaan.

Tällainen löytyi kännykästä, video Toijalan rautatieasemalta parin vuoden takaa. Silloin Radda jaksoi vielä ilahtua vanhojen tuttujen näkemisestä ja Pate-borzoikin oli vielä keskuudessamme.